[an error occurred while processing this directive]

ystäväni, zeniili Jumala

Runoja

Minun maailmani

Rakkauden haavoja

Levollisuus

Syvälle

Läsnä

Tuulen sylissä

Numeroita

Elämän laulu

ystäväni, zeniili Jumala

seison tuulessa ja vatsaan sattuu
Jumalan rakkaus koskettaa ulkoa ja sisältä

-

Jumalan rakkaus kurottuu kohti joka puolelta
pääsen karkuun vain mieleni syvyyksiin
mitä ihmettä täällä on

-

minä kirjoitan näppäimistöllä
mutta Jumala kirjoittaa minulla
me käytämme paljon delete-näppäintä

-

olisin tahtonut kirjoittaa zen-runon
mutta mitäs noista
Jumala ehti ensin

-

saan silmäni auki
ja huoleni seisovat rivissä vuoteen vierellä
ne laulavat iloisen laulun
ja kiirehtivät sitten takaisin paikoilleen

-

minä ja Jumala viihdymme samassa hiljaisuudessa
me hymyilemme toisillemme

-

ominaisuuteni ja tekoni nousevat ilmaan
ja lentävät pois
minä katson meren jäätä

-

maailmassa on paljon teitä
ja paljon risteyksiä

-

kun tiedän että olen olemassa
lakkaa kiinnostamasta se
miten olen olemassa

-

kun tiedän että Jumala on olemassa
lakkaa kiinnostamasta se
miten Jumala on olemassa

-

kun sisältö tulee esiin muodon takaa
lakkaa kiinnostamasta se
millasia yksityiskohtia muodolla on

-

tänä päivänä minun elämäni sisältö
tuli esiin pienissä yksityiskohdissa:
kahvin juomisessa
askeltamisessa juoksulenkillä
melkein itkussa
istumisessa
ja Jumala nauroi onnellisena

-

suuri portti ei narise
sillä se on ruostunut auki
eikä sen läpi kävellä
vaan mennään mukkelis makkelis

-

aivan turha etsiä itseään
kun se on löytynyt
on suuri vaiva päästä siitä eroon

-

kummallista kuinka yksityiskohdat katoavat
ei jää mitään mihin tarrautua
onko täällä mitään?

-

olen kirjoittanut polusta
mutta se oli väärä
ja kuitenkin oikea
sillä ilman sitä en olisi tullut tälle
mutta älä ole huolissasi
kaikki polut liittyvät täällä

-

minun alkuperäiset kasvoni:
porkkana
pilvi taivaalla
bussin rämähdys
roska tuulessa

-

kun tunteet kaikkoavat
ja odotukset lakkaavat viihdyttämästä
yksinäisyydessä ei ole mitään pelättävää
on vain minä

-

ja niin kaikki runot
ovat zen-runoja

-

jos etsit viisautta
varsinkin jos sanot sitä valaistumiseksi
kiinnitä huomiosi siihen
mikä on tavallista mutta ei mukavaa

-

me keksimme määritelmiä itsestämme
ja näemme sitten paljon vaivaa
jotta pystyisimme uskomaan,
että ne ovat todellisia

-

me määrittelemme itsemme sillä,
mihin tarraudumme ja mitä torjumme
näiden ulkopuolella me olemme äärettömiä
ja äärettömän vapaita

-

kun me ymmärrämme,
että ei ole tarpeen tehdä mitään,
me ymmärrämme,
mitä on tarpeen tehdä

-

kun suuriksi luullut kysymykset
ja suuriksi luullut vastaukset katoavat,
jää jäljelle vain se,
mitä on tarpeen tehdä

-

vanha mies istuu yksin yössä

-

jos etsit sitä joka katsoo
löydät sen,
ja myös sen joka katsoo katsojaa,
kunnes miljoona katsojaa on jonossa
eikä sekään riitä,
mutta kun katsominen löytyy,
kaikki katsojat katoavat humahtaen

-

silmät kääntyvät
tyhjä ihmisen kuori katsoo
sisällä suuri tila
jossa kaikki asiat tanssivat
vai oliko se vain yksi
- en tiedä eikä kiinnosta